Automaatiota myös suomalaiseen konttoriin
Applen kone on hyvin rasvattu
Applea analysoidaan jatkuvasti maailmanlaajuisesti ja samalla pohditaan, onko se hyvä vai erittäin hyvä yritys. Emme juurikaan ole asiaa ruotinut, mutta heidän kolmannen tilikautensa tulos sai meidät miettimään omien asiakkaidemme tuloslaskelmia. Pyöristettynä voi sanoa, että 86 miljardin liikevaihdolla tehtiin bruttovoitto 40 mrd.€ ja netosti viivan alle jäi reilut 20 miljardia. Apple on huippuunsa viritetty kone, jonka brändi kestää laittaa tuotteen hintaan paljon enemmän kuin sen perinteisen 10%:n katteen.
Myyntihinta koostuu muustakin kuin valmistuskustannuksista
Miten tämä kaikki liittyy suomalaiseen yritystoimintaan? Pääsääntöisesti aina kun puhutaan hinnoittelusta, puhutaan hinnanasetannasta valmistuskustannusten pohjalta. Lasketaan tarkasti valmistuskustannukset ja lisätään siihen tavoiteltu kate. Katteeseen lisätään liiketoiminnan kiinteät kulut, jotka perustuvat usien historiatietoon. Asiakas sitten päättää ostaa meiltä vai kilpailijalta.
Valmistuskustannuksien tuijottaminen voi sokaista
Harvassa yrityksessä on pohdittu, mitkä ominaisuudet tuovat lisäarvoa asiakkaalle ja kuinka paljon. Toki yritystoiminnan pitää olla kannattavaa ja kustannukset pitää tietää, mutta laskemmeko itsemme hengiltä liian tarkan tuotannon valmistuskustannuksien seurannan vuoksi. Viekö tuotantokustannusten tarkka laskeminen huomion joltakin suuremmalta? Edelleen olen sitä mieltä, että tuotanto pitää virittää huippunsa, mutta olisiko meillä jotakin muutakin viritettävää kuin tuotanto eli missä se iso kala luuraa?
Apple on tehokas myös konttorin puolella
Katsopa uudelleen Applen tuloksen visualisointia ja noita punaisia virtoja. Kerran eräs hallituksen jäsen sanoi, että verenvuoto on saatava loppumaan eli kuvan punaista virtaa on saatava pienennettyä. Applen liiketoiminnan kulut olivat 14 miljardia, josta tuotekehitys haukkaa 8 mrd.€. Liiketoiminnan kulut ovat siis rapiat 6 mrd.-€ eli 7% liikevaihdosta. Sillä maksetaan kaikki yleiset kulut. Apple siis pyörittää konettaan kuluilla, jotka haukkaavat alle 10% liikevaihdosta. Jos se olisi 20% tai 40%, niin vihreä virta olisi kovin ohut. Toki suuressa yrityksessä kustannukset jakautuvat suuremmalle liikevaihdolle, mutta siltikin liiketoiminnan kulut ovat pieniä eli toiminta on tehokasta.
Automaatiota myös suomalaiseen konttoriin
Miten sitten saadaan liiketoiminnan kuluja pienemmäksi? Kikka on yksinkertainen. Liikevaihdon kasvaessa kiinteät kulut eivät saa nousta. Liiketoiminnan on oltava skaalautuvaa eli liikevaihdon kasvaessa ei saa palkata lisää toimihenkilöitä kasvun suhteessa. Tällöin ei tarvitse vuokrata lisää toimitilaa eikä ostaa lisää läppäreitä, työsuhdeautoja eikä lounasseteleitä.
Tilausten määrän kasvaessa paperityöt eivät saa lisääntyä
Automaatio auttaa tuotannossa lisäämään läpimenoa ja niin se auttaa konttorin puolellakin. Mitä vähemmän ihmisiä sitoutuu tarjousprosessiin, tarjouksen kääntämiseen tilaukseksi ja tilauksen viemiseen tuotantoon, sitä enemmän liiketoimintasi on skaalautuvaa. Täysin automatisoidussa ketjussa asiakas tekee maanantaina itse tilauksen verkkokaupassa, maksaa sen tilatessa ja tilaus siirtyy automaattisesti tuotantoon tiistaiaamun työjonoon. Myös kassavirran suhteen tilanne on optimaalinen. Rahat ovat valmistajalle ennen kuin mitään asiakaskohtaisia kuluja on syntynyt.
Kannattaa kehittää siellä, missä on suurin vaikutus
Tuotantoa kannattaa kehittää, mutta pitäisikö tänä syksynä tehdä laskelma, olisiko mahdollista tehostaa liiketoimintaa kiinteiden kulujen osalta? Jos ei omat resurssit riitä, niin tulemme mielellämme mukaan Excel-harjoitukseen. Otetaan viimeisin tuloslaskelma ja tehdään sen pohjalta punaisten ja vihreiden virtojen joki. Sen jälkeen voidaan pohtia, minne kannattaa lähteä kalaan.